Epari 2.6.2021: Turvatolppa lisää turvallisuutta

Törnävän koulun pihaa vartio Välkky-turvatolppa. Sen tarkoitus on madaltaa kynnystä puuttua kiusaamistilanteisiin.

Epari, Seinäjoki, Virpi Kupiainen-Ämmälä, lue juttu digilehdestä (sivu 45).

Seinäjoen Törnävän koululla on kolmen kuukauden ajan ollut erikoinen välituntivalvoja. Kyse ei ole uudesta opettajasta, vaan koulun pihalle pystytetystä turvatolpasta. Tolppaa kutsutaan Välkyksi.

Välkky-turvatolpan ideana on, että koululainen voi nappia painamalla hälyttää ongelmatilanteessa välituntivalvojan apuun. Valvoja saa viestin vastaanottimeensa ja pystyy reagoimaan asioihin nopeasti.
Välkky-turvatolpan tarkoituksen on madaltaa kynnystä puuttua kiusaamistilanteisiin ja kannustaa koululaisia huolehtimaan toisistaan. Törnävän koulu sai kunnian olla Suomen ensimmäinen koulu, jonne turvatolppa asennettiin.

Pilottihankkeeseen osallistuivat 1-4-luokkien oppilaat.
Oppilaille ja opettajille tehtiin kyselytutkimus pilotin päätyttyä. Kävi ilmi, että kynnys kiusaamisen ilmoittamisesta on madaltunut ja tolppa koulun pihalla oli koettu kivaksi. Vastaajat kertoivat, että tolppa ohjaa kiinnittämään enemmän huomiota turvallisuuteen. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi turvatolpan tuoneen lisää turvallisuudentunnetta välituntileikkeihin.
– Tolppa toimii arkikäytössä kuin liikennemerkki ja muistuttaa, ettei kaveria saa kiusata, sanoo Tönävän koulun rehtori Kimmo Rantanen.

Seinäjoen kaupungissa on käytössä Yhdessä yhteistyöllä -toimintamalli, mikä sisältyy koulujen suunnitelmaan oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
– Turvatolpan hälytystapaukset saatiin nopeasti käsiteltyä koululla eikä niitä tarvinnut viedä tiimien ratkaistavaksi, Rantanen kertoo.

Teknologiasta on apua
Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen analysoi Törnävän koululta kerätyt tulokset. Hänen mielestään turvatolppa on teknologisena ratkaisuna sellainen, että se voidaan tuoda joustavasti osaksi eri koulujen turvallisuuskäytäntöjä-
– Oppilaitosten turvallisuutta koskeva kansainvälinen tutkimus osoittaa, että yksinkertaiset teknologiset tai muihin käytäntöihin liittyvät ratkaisut ovat toimivimpia, selvittää Räsänen.