Kaksi tamperelaista koulua ehkäisee kiusaamista jatkossa vilkkuvin valoin ja teknologian avulla. Aiemmin tolppaa on kokeiltu Seinäjoella.

Yle 22.5.2023 Oskari Räisänen

Yle uutiset, pääuutislähetys 22.5.2023

Kun ruokavälitunti alkaa, Tampereen Raholan koulun piha täyttyy nopeasti 4.–6.-luokkalaisista.

Haastattelua tehdessä koulun katolla pauhaa kaksi painepesuria, ja kun välituntileikit vielä alkavat, pihan valtaa melkoinen hälinä.

Vaikka kaksi huomioliivein varustettua välituntivalvojaa tarkkailee koulun pihaa, kaiken metakan seassa jotain tärkeää voi jäädä huomaamatta.

Siksi pihalla nököttää nyt välkkyvaloilla ja hälytyspainikkeella varustettu liikennemerkki.

– Tästä napista kun painaa, niin valvojille tulee noihin koneisiin hälytys. Tuolla on myös tommoiset valot, valkoinen ja punainen, osoittaa neljäsluokkalainen Joona Rytökari turvatolpan kylttiä.

Mutta minkä vuoksi tällainen tolppa on koulun pihalle asennettu?

– Että säilyttäisiin mahdollisilta vaaratilanteilta ja jos tulisi muun muassa jotain ulkopuolisia tai kiusaamiskohtaamisia, niin saataisiin mahdollisimman nopeasti välitettyä aikuiselle se tieto, sanoo niin ikään neljännellä luokalla oleva Aava Virtanen.

Vastauksessa kiteytyy turvatolpan ydinajatus – saada tieto kulkemaan helposti ja nopeasti aikuiselle.

Kaikki keinot kiusaamisen ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi
Turvatolppa on älyliikennemerkki. Kun tolpassa olevaa nappia painetaan, siitä lähtee viesti välituntivalvojan hallussa olevalle päätelaitteelle.

Syynä hälytykselle voi olla kiusaaminen, pihaleikissä tullut ruhje tai vaikkapa omituisesti käyttäytyvä ulkopuolinen aikuinen.

Selvitettyään tilanteen valvoja merkkaa laitteeseen, onko ilmoitus aiheeton, tarvitseeko se jatkotoimenpiteitä vai onko tilanne selvitetty jo paikan päällä. Päätelaite kerää dataa hälytyksistä ja niiden selvitystavoista.

Tampereen kaupunki tarjosi kouluille mahdollisuutta osallistua turvatolpan käyttökokeiluun eli pilottiin. Yhden tolpan pystyttäminen maksaa kaupungille kokonaisuudessaan vajaa 10 000 euroa. Mukaan lähtivät Raholan koulun lisäksi Haapakujan koulu Hatanpäällä. Aiheesta uutisoi ensin Aamulehti.

Myös kolmessa helsinkiläiskoulussa otetaan turvatolppa käyttöön lähiaikoina.

Raholan koulun apulaisrehtori Anna-Riikka Kivikoski sanoo, että keinot kiusaamisen kitkemiseksi ovat tervetulleita.

– Koemme tärkeäksi puuttua kaikin keinoin kiusaamiseen. Meidän koululla koetaan hyvin vähän kiusaamista kyselyiden mukaan, mutta tämä on yksi keino muiden joukossa, Kivikoski sanoo.

Turvatolpan ideana on pienentää oppilaan harteilla olevaa taakkaa kiusaamis- tai vaaratilanteiden raportoimisessa ja siirtää sitä valvovalle aikuiselle, sanoo älyliikennemerkkejä valmistavan Inno Trafikin projektipäällikkö Ville Laaksonen.

– Vastuuasetelma on tällöin lapselle helpompi, niin kuin sen kuuluisikin olla, Laaksonen sanoo.

Kouluterveyskyselyn viimeisten tulosten mukaan (2021) pirkanmaalaisista 4.–6.-luokkalaisista noin 58 prosenttia sanoo kertoneensa koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulun aikuiselle lukuvuoden aikana.

Raholan koululle tolppa tuli siksi, että se on matalan kynnyksen yhteydenottotapa.

– Totta kai meillä on ulkona paljon aikuisia, joiden luo voi mennä sanomaan asiasta. Mutta tämä on yksi väline siihen, jos joku hiukan empii uskaltaako ottaa valvojaan yhteyttä, Kivikoski sanoo.

Uutuuden viehätys katoaa
Suomen ensimmäinen turvatolppa löytyy Seinäjoelta Törnävän koululta, jossa tolppa on tönöttänyt vuoden 2020 joulukuusta saakka. Katso Ylen uutisointi Seinäjoen pilotista.

Pilottiaikana käyttö oli aktiivista. Kuten monessa muussakin asiassa, uutuuden viehätyksen katoaminen teki tehtävänsä myös turvatolpan kohdalla.

– Se on toiminut niin hyvin, että meillä ei tule enää paljoakaan painalluksia. Ja jos ilmoituksia tulee, ne pystytään yleensä selvittämään jo pihalla, sanoo Törnävän koulun rehtori Kimmo Rantanen.

Haastattelua tehdessä tolppa oli Raholassa käytössä vasta toista päivää, joten tositoimiin sen kanssa ei oltu vielä päästy. Apulaisrehtori Kivikoski arvelee, että vaikka tolppaa tullaan käyttämään, on luonnollista ja tarkoituksenmukaista, että käyttö ajan mittaan myös vähenee. Onhan pyrkimyksenä ehkäistä kiusaamista.

– Se on tavoitekin, ettei sitä tarvittaisi, Kivikoski sanoo.

Inno Trafikin Ville Laaksosen kokemuksen mukaan tolppa vetää puoleensa myös väärinkäyttöä.

Toisinaan painalluksia tulee jopa pikkutuntien aikaan, mutta tässäkin asiassa uutuuden viehätys karisee nopeasti.

– Aika pian käy vanhaksi se napin painelu ja valojen välkkyminen. Sen viihdearvo älykännyköiden vierellä on aika vähäinen, Laaksonen tuumaa.