Karvi 24.8.2022: Kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat tärkeä tuki kouluille – tuloksellinen käyttö edellyttää sitoutumista ja resursseja

24.8.2022 / 00:05 Virpi Pietiläinen / Karvi.fi

Koulujen kiusaamisen vastainen työ koetaan pääosin toimivaksi, mutta oppilaiden ja huoltajien roolia siinä tulisi lisätä. Erilaiset kiusaamisen vastaiset menetelmät tukevat koulujen toimintaa, mutta niiden juurruttamiseen on kiinnitettävä huomiota. Henkilöstön sitoutuminen, johdon tuki ja oppilaiden aktiivinen osallistuminen toimintaan ovat tärkeitä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, jotta huoltajat tietävät, että koulussa puututaan kiusaamiseen tehokkaasti.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut arvioinnin kiusaamisen vastaisista menetelmistä perusopetuksessa. Arvioinnin kohteena oli seitsemän menetelmää: kokonaisvaltainen kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, oppilaiden osallisuutta ja aktiivista toimijuutta korostavia ennaltaehkäiseviä menetelmiä, kiusaamistilanteiden selvittelyyn liittyviä menetelmiä sekä pitkittyneiden kiusaamistilanteiden ratkaisuun keskittyvä menetelmä.

Arviointitulosten mukaan koulujen henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulujen tekemään kiusaamisen vastaiseen työhön. Monet koulut käyttävät kiusaamisen vastaisessa työssään useampia menetelmiä ja toimintatapoja. Erilaiset kiusaamisen vastaiset menetelmät voidaankin nähdä yhteensopivina ja toisiaan tukevina toimintoina koulujen arjessa, jota koulujen oma toimintakulttuuri vahvistaa.

Menetelmien juurtumista kouluun edesauttoivat menetelmän käyttöön sitoutunut henkilöstö, johdon tuki sekä menetelmän sitominen osaksi koulun muuta toimintaa ja hyvinvointityötä.

”Valitettavan monessa koulussa menetelmän käyttö oli jäänyt vain muutaman vastuuhenkilön varaan”, kertoo arviointiasiantuntija Niina Rumpu.

”Jos koko henkilöstö ei ole sitoutunut toimintaan, on kiusaamisen vastaista työtä vaikea juurruttaa koulujen arkeen”, hän jatkaa.

Sitoutuneen henkilöstön lisäksi kiusaamisen vastainen työ tarvitsee johdon tukea sekä riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia toiminnan jatkuvaan toteutukseen.

Menetelmien käytettävyyttä kouluissa lisäävät selkeät ohjeet sekä helppokäyttöiset materiaalit. Kiusaamisen vastainen työ vaatii kouluilta kuitenkin jatkuvaa tilanteiden seuraamista, toiminnan arvioimista sekä kehittämistä. Monet kiusaamisen vastaiset menetelmät tarjoavat ohjeita, joiden avulla koulut voivat tarkkailla omaa kiusaamisen vastaista työtään ja sen tuloksellisuutta. Koulujen tekemä seurantatyö on tärkeää myös menetelmien kehittämiseksi.

Lue koko julkaisi Karv.fi sivustolta

Yle 24.8.2022: Joka kymmenes oppilas ei uskalla kertoa kiusaamisesta eikä tiedä, miten kiusaamiseen puututaan kouluissa

Vaikka kouluissa on käytössä useitakin erilaisia kiusaamisen vastaisia menetelmiä, moni oppilas jättää kertomatta kiusaamisesta, koska ei usko kertomisella olevan mitään vaikutusta tilanteeseen.

Tunnistamaton oppilas istuu sohvalla koulun kirjastossa käyttämässä puhelinta.
Karvin toteuttamaan kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 12 000 peruskoulun oppilasta. Heistä noin kolmannes kertoi kokeneensa kiusaamista jossain kohtaa kouluvuosiensa aikana.

Yle HANNA TERÄVÄ

Kouluissa pitäisi ottaa oppilaat ja vanhemmat paremmin mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön, toteaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) tänään julkaisemassa raportissaan.

Karvi on arvioinut ensimmäistä kertaa erilaisten kiusaamisen vastaisten menetelmien toimivuutta kouluissa.

– Kouluissa kyllä käytetään hyvin menetelmiä ja niihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä, mutta valitettavasti oppilaille ja heidän vanhemmilleen jää usein epäselväksi se, miten kouluissa kiusaamisasioita käsitellään, toteaa Karvin arviointiasiantuntija Niina Rumpu.

Arvioinnin yhteydessä toteutettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 12 000 oppilasta 187 peruskoulusta, joilla oli kokemusta yhdestä tai useammasta arvioinnin kohteena olevasta kiusaamisen vastaisesta menetelmästä.

Yli kymmenesosa kyselyyn vastanneista oppilaista ei tiennyt, miten kiusaamistapausten selvittäminen koulussa etenee.

Lisäksi kyselyyn vastasi yli 2 100 oppilaiden huoltajaa. Noin kolmannes heistä ei kokenut saaneensa tietoa siitä, miten oman lapsen koulussa kiusaamista ehkäistään, miten siihen puututaan tai miten tapaukset selvitetään.

Moni ei uskalla kertoa kiusaamisesta
Vaikka monissa kouluissa on käytössä useampiakin eri kiusaamisen vastaisia menetelmiä, jää kiusaamistapauksia silti piiloon.

Karvin kyselyssä joka kymmenes oppilas arvioi, ettei uskaltaisi kertoa kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta.

Kyselyyn vastanneista oppilaista noin kolmannes kertoi kokeneensa kiusaamista jossain kohtaa kouluvuosiensa aikana. Heistä noin kolmannes ei ollut kertonut koulun aikuiselle tapahtuneesta.

Yleisimmäksi syyksi kertomatta jättämiseen mainittiin se, ettei asiasta kertomisella uskottu olevan mitään vaikutusta tapahtuneeseen.

Jos oppilaat eivät tiedä, miten kiusaamistilanteisiin puututaan tai miten niitä lähdetään selvittämään, eivät he välttämättä kerro näkemästään tai kokemastaan kiusaamisesta, Karvin raportissa todetaan.

Tärkeintä ei ole menetelmä vaan sitoutuminen
Kaikkiaan Karvin arvioinnissa oli mukana seitsemän eri menetelmää, joilla oli tutkimukseen perustuvaa näyttöä niiden toimivuudesta.

Arvioinnin kohteena olleet menetelmät olivat KiVa Koulu -ohjelma, Aseman Lapset ry:n K-0 -menetelmä, Verso-sovittelu, Gutsy Go, Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatus, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukioppilastoiminta sekä Folkhälsanin samantyyppinen ruotsinkielinen Vänelevsverksamheten.

Menetelmien tavoitteet, kohderyhmä ja toimintatavat olivat keskenään erilaisia. Tarkoitus ei ollut asettaa eri menetelmiä paremmuusjärjestykseen, vaan tuoda tietoa menetelmien toimivista käytänteistä ja kehittämiskohteista.

Tärkeintä ei ole se, mitä menetelmää käyttää, vaan miten sitä koulussa käytetään.

Niina Rumpu

Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti menetelmän käytettävyyttä, juurrutettavuutta sekä tuloksellisuutta. Voit lukea menetelmien arvioinnista tarkemmin Karvin sivuilta(siirryt toiseen palveluun).

– Toivomme, että tämä antaisi kouluille vähän suuntaviivaa siitä, mitä on tarjolla ja mitä erilaisilla menetelmillä voi saavuttaa, arviointiasiantuntija Niina Rumpu sanoo.

Karvin raportin mukaan valitettavan monessa koulussa menetelmän käyttö oli vain muutamien henkilöiden vastuulla, jolloin menetelmän juurruttaminen koulun arkeen oli haastavampaa.

Rumpu muistuttaa, että kiusaamisen ennaltaehkäisyssä tärkeää on henkilöstön sitoutuminen, johdon tuki sekä oppilaiden aktiivinen osallistuminen toimintaan.

– Tärkeintä ei ole se, mitä menetelmää käyttää, vaan miten sitä koulussa käytetään. Miten menetelmään sitoudutaan ja miten se omaksutaan osaksi koulun arkea ja toimintaympäristöä.

Iltasalehti 17.8.2022: Koulurauha julistettiin Joensuussa

Presidentti Sauli Niinistö sai alakoululaiselta koskettavan kirjeen – koulurauha julistettiin Joensuussa

Koulurauhaa julistamassa oli presidentin lisäksi Viivi ja konstaapeli Daniel.
– Annetaan kaikkien olla erilaisia, oppilaat kehottivat tämän vuoden koulurauhan julistuksessa. AOP/ALAMY

Koulurauha julistettiin tänään keskiviikkona 17.8 Joensuusta käsin. Kuten joka vuosi, koulurauha julistettiin oppilaiden kirjoittamalla julistustekstillä. Tämän vuoden teema, ”kaikille kaveriksi”, alleviivasi erilaisuuden hyväksyntää.

– Uniikkius on rikkautta. Ilman sitä ei olisi muuta kuin yhdennäköistä taidetta, yhdenlaista musiikkia, yhdenlaista kulttuuria, yhdenlaista kieltä. Kaikki olisi samanlaista. Kaikki olisi tylsää.

Oppilaat myös muistuttivat, ettei kiusaaminen sosiaalisessa mediassa ole yhtään sen vähäpätöisempää kuin kasvotusten kiusaaminen.

Presidentti muistutti huomioimaan toiset

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivotti koululaisille ja päiväkotilaisille hyvää alkanutta lukuvuotta videon välityksellä.

– Kaikki on nyt hyvin, kun on kaveri, Niinistö kertoi alakoululaisen kirjoittaneen presidentille lähettämässään kirjeestä.

Tämä oli resonoinut Niinistön kokemuksien kanssa.

– Kannustan kaikkia uusiin kaveruuksiin ja ottamaan toiset huomioon. Jos näette kiusaamista, todellinen sankariteko on astua väliin, hän muistutti.

– Epävarmuus ja jännitys ovat aivan tuttu tunne jokaiselle uuden hetkellä. Jos joku tuntuu olevan omissa oloissaan, vailla seuraa, menkää kysymään onko kaikki hyvin, tai lähdetkö mukaan leikkeihin.

– Tässä on meille kaikille tehtävää iästä ja taustasta riippumatta.

– Kiusaajien voimat ehtyvät, kun asetumme tarpeeksi suurin joukoin kaverin puolelle, Niinistö muistutti puuttumaan kiusaamiseen. JUSSI ESKOLA

Esiintymässä myös Viivi

Presidentin lisäksi tämän vuoden koulurauhan julistukseen osallistui laulaja Viivi Korhonen, joka sai yleisön mukaan muun muassa hittibiiseillään USA ja Lauseet on vaan lauseita.

– Toivon että teidän koulunaloitus on sujunut superhyvin. Muistakaa nauttia siitä ja muistakaa nauttia kavereista, Viivi kehotti.

– Jos teillä on jotain isoja juttuja, joista haaveilette, tehkää sen asian eteen ihan tosi paljon töitä, ja joku päivä ne teidän unelmat toteutuvat.

Puhumassa oli myös etenkin sosiaalisessa mediassa nuoria tavoittanut Itä-Suomen poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye eli konstaapeli Daniel. Juontajina toimivat joensuulaiset koululaiset ja paikalliset esikoululaiset. Cheerleading-ryhmä avasivat tilaisuuden esityksillään.

Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Poliisihallituksen, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen kouluyhteisön hyvinvointia edistävä ohjelma. Tänä vuonna Joensuun koulurauhakoulujen oppilaista ja opettajien, järjestöjen ja poliisin edustajista koottu koulurauhatyöryhmä laatii myös koko lukuvuoden jatkuvan koulurauhaohjelman.

Ensi vuonna koulurauha julistetaan Ylivieskasta.

Lue koko juttu Iltalehdestä

MTV uutisvideo 3.12.2020: InnoTrafikin Välkky-turvatolppa koulukiusaamista vastaan

Seinäjoelle Törnävän koulun pihaan asennettiin Suomen ensimmäinen niin sanottu turvatolppa. Uutuuslaite kannustaa lapsia ja nuoria puuttumaan kiusaamiseen.

Pihalle asennettavan turvatolppajärjestelmän tarkoituksena on madaltaa koululaisten kynnystä puuttua erilaisiin tilanteisiin.

KATSO MTV UUTISTEN VIDEO

Napin painallus välittyy heti ulkovalvojan vastaanottimeen.

– Turvatolpan avulla oppilaat voivat hälyttää apua koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen tai väkivaltaan välittömästi. Oppilaat voivat myös esimerkiksi painaa turvanappia, jos huomaavat ulkopuolisia koulun pihalla, kertoo tolppajärjestelmän valmistaja Innotrafik tiedotteessaan.

Ledivalot välkkyvät
Törnävän koulun kolme kuukautta kestävän pilottihankkeen aikana testataan laitteiston toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Valmistajafirman mukaan kokeilussa koulun pihalle valotolppaan sijoitetaan huomiovalokapselisarja ja sen yläpuolelle infotaulu.

Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena. Kun sitä painaa, yläosan huomiokapseleiden ledivalot alkavat vilkkua. Samalla ulkovalvojan henkilötunnistin saa tiedon

HS 13.12.2020: Koulukiusaamiseen puuttumiseen kokeillaan Seinäjoella koulun pihalla olevaa hälytysnappia

Koulukiusaamiseen puuttumiseen kokeillaan Seinäjoella koulun pihalla olevaa hälytysnappia

Opetushallituksesta suhtaudutaan hankkeeseen mielenkiinnolla mutta muistutetaan, että teknologia voi täydentää muttei korvata välituntivalvontaa.

Jukka Harju HS 13.12.2020 2:00 | Päivitetty 13.12.2020 6:52

Törnävän koulun rehtorilla Kimmo Rantasella on kädessään välituntivalvojan vastaanotin. Portailla myös kolmasluokkalaiset Nea Risku ja Leevi Kentta.­ KUVA: JOHANNES TERVO/HS

SEINÄJOELLA Törnävän koulussa kokeillaan parhaillaan laitetta, jonka toivotaan tuovan lisäturvaa alakoulun pihan tapahtumiin. Laite on nimeltään Välkky-turvatolppa, ja koulu kokeilee sitä nyt kolmen kuukauden ajan.

Ajatuksena on, että koululainen voi nappia painamalla hälyttää apua välituntivalvojalta. Kun nappia painaa, tolpassa alkaa välkkyä valo ja tieto välittyy välituntivalvojalla olevaan vastaanottimeen, jolloin hän voi tulla paikalle selvittämään ongelmatilannetta.

Koululainen voi ilmoittaa napin painalluksella kiusaamistilanteesta, vaaratilanteesta, väkivallasta tai muusta tilanteesta, johon tarvitaan aikuisen apua.

Koulu on ohjeistanut lapsia niin, että nappia saa painaa vain oikeassa hätätarkoituksessa ja sillä ei saa leikkiä.

Ohjeistukseen kuuluu sekin, että paikalta ei saa lähteä sen jälkeen kun hälytys on tehty, vaan on odotettava valvojaa, jolle pitää kertoa hälytyksen syy.

TÖRNÄVÄN koulussa on 250 koululaista ensimmäisistä luokista neljäsluokkalaisiin. Välitunteja valvoo yleensä yksi opettaja ja yksi ohjaaja, joten valvojien silmä ei mitenkään tavoita kaikkia tapahtumia pihalla.

Koulun rehtori Kimmo Rantanen suhtautuu hankkeeseen mielenkiinnolla. Hän uskoo, että se auttaa nimenomaan katvealueiden valvontaa. Laite tuo koululaisille matalan kynnyksen tavan ilmoittaa ongelmatilanteesta.

”Jos tulee kiusaamista, jokin hätä tai kaverille sattuu vahinko ja välituntivalvoja ei ole ihan lähellä, niin on ainakin jokin kiinteä paikka, josta voi hälyttää apua nappia painamalla”, sanoo Rantanen, joka on myös Seinäjoen perusopetuksen turvallisuusvastaava.

Keksinnön isä on henkilöturvasensoreita valmistavan Innotrafik-yhtiön tuotevastaava Jouni Hänninen, jonka mukaan laite rohkaisee koululaisia puuttumaan kiusaamiseen ja estämään muita kiusaamasta. Yhtiö valmistaa myös suojateiden huomiovalokapseleita.

OPETUSHALLITUS suhtautuu hankkeeseen kiinnostuksella ja odottaa sen tuloksia.

”Teknologia voi täydentää välituntivalvontaa, mutta ei korvata sitä. Siellä koulun pihalla tarvitaan yhä tuttuja aikuisiakin”, sanoo opetusneuvos Kristiina Laitinen.

”Jos tällainen osaltaan vahvistaa lasten turvallisuuden tunnetta, niin se on hyvä asia.”